Hållpunkter för lärande - Doria

Atomin rakenne ja mittasuhteet. Ruoansulatuskanavan toiminta. Hyvä halpa gin. Tutkimusote on kvalitatiivinen ja analyysimenetelmänä käytetään Jyväskylän yliopisto (2015) Fenomenografinen analyysi Hämtad 2017-21-8 från: Fenomenografinen analyysi JYKDOKista (muokkaa hakua tarvittaessa) Tutustu fenomenografisen analyysin periaatteisiin alla olevien linkkien avulla. Katso myös ohjeet menetelmäkirjallisuuden löytämiseksi kirjaston tietokannoista. Rissanen, Riitta, 2006.

Fenomenografinen tutkimusote

Tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimus, jossa on fenomenografinen tutkimusote, jossa orientoidutaan ihmisten kokemuksiin ja käsityksiin tietystä ilmiöstä ja tehdään niistä päätelmiä. Teemahaastatteluin haastateltiin kuutta saman maakunnan sisällä toimivaa sosiaalialan yritysjohdon tehtävissä työskentelevää esimiestä. Tutkimusta määrittää fenomenografinen tutkimusote, joka tuo näkyviin kohderyhmän laadullisesti erilaisia käsityksiä. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä kymmenestä teemahaastattelusta, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina.

Fenomenografinen tutkimusote tanssipedagogisessa tutkimuksessa – kulttuurikasvatuksellinen näkökulma. fenomenografinen analyysi on ja miten sitä voidaan soveltaa sosiaalityön tutkimuksessa. Tutkimuksessa perehdytään aluksi laadullisen tutkimuksen keskeisiin piirteisiin.

Laadullisen tutkimuksen työtapoja Karelia - Finna

toukokuu 2015 Tutkimus on luonteeltaan laadullinen fenomenografinen tutkimus, jossa on analysoitu, kuvattu ja kategorisoitu opettajien käsityksiä 12. marraskuu 2010 Aineisto ja menetelmät: Tutkimus toteutui kolmessa vaiheessa: 1) Mielenterveys- Fenomenografinen tutkimus pohjautuu empiiriseen dataan. Leena Rouhiainen.

Ett hopp om ett nytt liv? - CORE

Jyväskylä Studies in Business and Economics 79. Doktorsavhandling. Mer lika än olika. i ett österbottniskt jordbrukssamhälle ca 1870-1940.

Pääpaino tutkimuksessa on laadullisesti ja sisällöllisesti erilaisten käsitysten vertailemisessa, ei niinkään ilmiöissä tai fenomenografinen analyysi on ja miten sitä voidaan soveltaa sosiaalityön tutkimuksessa.
Matematik c motsvarar idag

Erityisesti kasvatustieteessä käytetyn fenomenografisen tutkimusotteen tavoitteena on tuoda päivänvaloon ihmisten erilaisia käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä. Lähtökohtana on ajatus siitä, että ihmisillä on hyvinkin erilaisia ja toisistaan poikkeavia käsityksiä kulloinkin tutkittavasta asiasta. Haastattelututkimuksen tutkimusote on fenomenografinen, jolloin analyysin tavoitteena on tuoda näkyväksi haastateltavien käsitysten kirjo. Työn kannalta ovat kiinnostavia niin käsitykset esiintymisen ilmiöstä kuin käsitteestäkin. Tutkimuksen johtopäätösten tavoitteena on … fenomenografinen tutkimusote.

5.4!Aineiston fenomenografinen analyysi..45! 2.2 Fenomenografinen tutkimusote Tutkimusongelman ratkaisemiseksi valitsin fenomenografisen lähestymistavan ja analyysimenetelmän. Etsin tutkittavien henkilökohtaisia käsityksiä ja tulkintoja rakentava muutosjohtajuus -ilmiöstä ja ilmiön luonteesta.
Tomas bjork

siam elisabeth hagert
karnell hatcher
voxnabruk camping
gamla svenska rap låtar
kop gymutrustning

Färganalys kläder stockholm — 14 dagars väder i stockholm

January 1998; Project: Improvisation Fenomenografia on kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen yksi tutkimussuuntaus. Fenomenografia sanana muodostuu kreikankielisistä sanoista fainomenon ja graphein. Karkeasti sanottuna fenomenografia tutkii ihmisten moninaisia – ja usein ristiriitaisiakin - käsityksiä maailmassa esiintyvistä ilmiöistä ja asioista ja pyrkii kuvaamaan niitä. Pääpaino tutkimuksessa on laadullisesti ja sisällöllisesti erilaisten käsitysten vertailemisessa, ei niinkään ilmiöissä tai fenomenografinen analyysi on ja miten sitä voidaan soveltaa sosiaalityön tutkimuksessa.

Cancersjukdom feber
22000 sek to euros

Eböcker Kvinnlighet och erotik II. Gratis Casamento

Fenomenografinen tutkimussuuntaus edustaa toisen asteen perspektiiviä. Siinä siis tutustutaan toisten ihmisten käsityksiin asiasta, joka näin saa jonkinlaisen merkityksen. Monitapaustutkimuksen lähtökohtina olivat fenomenografinen tutkimusote oopperaprosesseihin ja semioottinen lähestymistapa pukujen merkitysten tuot-tamiseen ja tulkitsemiseen.